lauantai 13. lokakuuta 2012

Syksyn toinen

Kesä tuntuu jatkuvan lamasta huolimatta

Ilmat ovat edelleen hemmotelleet täällä olijoita. Ihan pahin kuumuus on ilmeisesti ohi, aamuisin tuntuu jo vuorilta viileämpää henkäilyä eikä iltapäivän kuumimpanakaan aikana ole mitenkään painostavan lämmintä. Ja kun menee rantaan, käy mereltä virkistävä ja raikas tuulenhenkäys. Kertaakaan emme ole tarvinneet talossa jäähdytystä. Kyllä tämä täkäläinen talonrakennustaito näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta on ilmeisesti kohdallaan. Paksut kiviseinät toisaalta torjuvat kuumuutta ja toisaalta varastoivat viileyttä yöltä.
Nerjassa pidetään parhaillaan karnevaaleja, emme oikein tiedä miksi, mutta tilaisuus kulkee nimellä Feria de Nerja, Nerjan juhla. Juhla jatkuu keskiviikosta viikonloppuun, kaikki virastot ovat kiinni, kaupat auki vain muutamia tunteja aamupäivällä ja koko yön kumisee bassokaiuttimien jytke vaikka matkaa meiltä riemukentälle on lähes 5 km. Enpä haluaisi asua alakaupungissa nyt! Ainakaan ilman kuulosuojaimia. Möykettä on nyt kuulunut joka yö aamuviiteen. Emme ole osallistuneet juhliin, tänään yritimme kulkuetta katsomaan, mutta ilmeisesti aika oli väärä emmekä viitsineet jäädä odottamaan. Huomenna kyllä suunnittelemme menoa Cuevalle, jossa japanilainen kuoro pitää konsertin.
Suomalaisia on pikku hiljaa ilmestynyt näköpiiriin, tänään menemme ulos syömään yhden yksinäisen kanssa, eilen olimme uimassa toisen yksinäisen kanssa ja maanantaiksi yritämme jo rekrytoida lentopallopeliin tarvittavan määrän suomalaisia rannalle.
Ajanklohtainen kysymys on tietenkin Espanjan taloudellinen tilanne. Joskaan siitä ei täällä pidetä yhtään samanlaista möykettä kuin Suomessa. Jotenkin tuntuu, että suomalaisessa mediassa siitä pääsi tulemaan itseään suurempi juttu. Merkkejä huonosta taloudellisesta tilanteesta on kyllä näkyvissä: esimerkiksi hotellien hinnat tuntuvat tippuvan koko ajan, viimeinen tarjous lähihotellista on jo 30 E huone/yö ja hotelli on sentään aika tasokas! Myös rannalla ja kaupungissa tuntuu siltä, ettei etenkään englantilaisia ole yhtä paljon kuin viime vuonna. Ravintolanpitäjä rannalla valitti, että lapsiperheet eivät enää käy heillä syömässä lounasta niinkuin entisinä aikoina vaan ovat varanneet kaupasta itselleen eväät ja juomiset. Saa sitten nähdä, miten julkisten menojen leikkaus tulee talven mittaan näkymään.
Mitään rohkaisevia uutisia taloudellisen toimeliaisuuden viriämisestä ei tunnu tulevan. Mutta samaan aikaan täällä vakituisesti asuvat kertovat, ettei jokapäiväisessä elämässä ole mitään muuttunut. Ja kyllä kaupat olivat ennen ferian alkua tupaten täynnä, samoin parkkipaikat. Täältä katsoen voi ehkä tilanne olla sellainen, että kun kaikki hinnat ovat yleisesti laskusuunnassa ja turisteja ulkomailta puuttuu, ovat espanjalaiset itse tulleet tänne lomailemaan. Ulkoilupolullakin vastaan tulijat ovat lähes kaikki espanjalaisia, mitä nyt jokunen eläkeläispariskunta Pohjoismaista tai Hollannista silloin tällöin.
Ilokseni näin myös ensimmäisen vuorikauriin. Ei pelännyt minua, koiraa kylläkin.