Koronablogi vuoden viimeisinä päivinä:

"Espanja rokottaa itsensä" oli el Pais-lehden etusivun poikki kirjoitettu otsikko. Millekään muulle aiheelle ei etusivulle jäänytkään tilaa. Rokotuksen tulo luo toivoa mutta ei toivottavasti johda yltiö-optimismiin ja tarpeellisten varotoimien unohtamiseen. Vaara on juuri nyt suurimmillaan, joulun pyhät ovat tuoneet koronalingot taas ajankohtaisiksi ja matkustaminen paikkakunnilta ja maista toiseen lisää tietenkin viruksen leviämismahdollisuuksia. 

Joulun aika täällä Nerjassa oli kyllä varsin hiljaista. Ravintolat saavat olla auki kello kuuteen ja sitten taas kello kahdeksasta eteenpäin yhden kattauksen verran. Kävimme kokeilemassa kaupungin keskustaa heti kahdeksan jälkeen: ennakkoon  suunnittelemamme ravintola oli kokonaan kiinni ja auki oleva ravintola oli kylmä, lämmitys ei tahtonut käynnistyä kunnolla, tarjoilija ei oikein ehtinyt pysyä tilanteen tasalla, ruoka oli huonoa ja kylmää. On varmasti hyvin vaikeaa ylläpitää uskottavaa toimintakulttuuria, jos tarjoilijoita on liian vähän, kokki joutuu tekemään erityistemppuja ja asiakkaita on niin vähän, ettei oikein jää varaa mihinkään erityiseen panostukseen. 

Olimme hieman aikaisemmin käyneet Nerjan ostoskadulla. Jotkut harvat liikkeet olivat auki, parin ravintolan edessä oli ulkopöytiä ja niissä jonkin verran asiakkaita, mutta yleisvaikutelma oli hyvin hiljainen. Aivan muutamissa pöydissa oli äänekkäämpiä seurueita, joihin oli kokoontunut ihmisiä, joiden itsetunto ja sosiaalisen kanssakäymisen (tai pätemisen) tarve ylitti kanssaihmisten turvallilsuusnormit. Kieli oli muuta kuin espanjan.

Vähitellen kokonaiskuva Covid-epidemian kulusta ja ominaisuuksista alkaa hahmottua. Virus on ilmeisesti varsin muuntelukykyinen ja tulevaisuutta ajatellen tämän ominaisuuden vaikutus on vielä hämärän peitossa. Itse viruksella on aivan poikkeuksellisen suurikokoinen genomi, jossa näyttää olevan enemmän geneettistä tietoa kuin millään muulla RNA-viruksella. Sillä on myös erikoinen korjausmekanismi, jolla RNA:n kopioituessa mukaan pujahtanut virheellinen aineosa napataan pois. Ikävä kyllä (?) tähän tapahtumaan liittyy myös mahdollisuus lukuvirheeseen: kopiointikoneisto aloittaa korjauksen jälkeen väärästä "kirjaimesta" ja loppuosan viesti muuntuu. Tapahtuma muistuttaa DNA-virusten ja solujen korjausmekanismeja, mutta niissä myös tämä lukuvirhe on usein korjattu. Olisikohan koronavirus jonkinlainen evoluution yritys matkia DNA-ketjun kopiointia?

Rokote on nyt olemassa ja tosiasia, ja se voi ainakin tällä erää tehdä mahdolliseksi palaamisen taas entiseen yhteiskunnalliseen toimintamalliin. Modernan RNA-rokote on periaatteeltaan nerokas, ja sen unkarilaiselle kehittäjälle voidaan hyvällä syyllä ennakoida paitsi taloudellista menestystä, myös Nobelin palkintoa. Muillakin tavoin toimivia rokotteita on jo kokeiltu ja monet ovat osoittautuneet tehokkaiksi. Tämä saattaa olla tärkeää, jos virus muuntelee, voi olla, että tarvitaan eri tyyppisiä rokotteita toivotun tehon aikaansaamiseen. 

Edessä olevat kuukaudet, ehkä puoli vuotta, on keskityttävä koronatartunnan välttämiseen. Siihen on hyvät mahdollisuudet, jos jaksamme pysyä varovaisina.

Koronablogi 4

 Koronablogi 4. 20.12.2020. Joulu tulossa.

Jälleen kerran olemme mielenkiintoisessa vaiheessa koronaviruksen leviämisen kannalta. Rajoitustoimet ovat näyttäneet purevan  ainakin jossain määrin mutta samanaikaisesti niiden tehoa nakertaa ihmisten kasvava väsymys ja myös välinpitämättömyys karanteenimääräyksiä kohtaan. Olin pari päivää sitten lentoaseman parkkihallissa katsomassa Malagaan tuloa muualta Espanjasta ja muualta maailmasta. Meno oli aika lailla samanlaista kuin menneinäkin vuosina, jälleennäkemisen ilo kuului ja näkyi riemunkiljahduksina ja halauksina, ihmiset tungeksivat käytävillä eikä turvaväleistä pidetty kiinni. Maskeja tosin oli kiitettävän monella. Edessä on sukulaisten ja tuttavien tapaamisia ja iloisia perhejuhlia. Kuinkahan paljon tänne tähän saakka rauhalliseen Andalusiaan kylväytyy tartuntoja korkeamman esiintyvyyden alueilta?

Uutiset rokotteen nopeasta saamisesta vaikuttaa varmasti myös ihmisten käytökseen. Ehkäpä optimistinen ajattelu että "taidettiin tästä sittenkin selvitä" panee myös hieman tinkimään rajoituksista. Tätä on ennakoitu useissa Euroopan maissa koventamalla joulupyhjien ajan liikkumis- ja kokoontumisrajoituksia. Tammikuun puolivälissä aletaan nähdä tilastoista kuinka tässä oikein kävi. 

Rokotus tulee luonnollisesti vaikuttamaan tilanteen kehittymiseen. Koronarokotteen valmistamiseen käytetty menetelmä, missä ihmisen solu ohjataan itse tuottamaan koronaviruksen pinnalla olevan avainproteiinin kaltaista molekyyliä, joka sitten saa elimistön tuottamaan vasta-aineita ja immuniteettia tuota rakennetta vastaan, on osoitus siitä, miten hyvin tieteellisillä menetelmillä voidaan tänä päivänä ohjata solujen toimintaa. Menetelmä on sekä turvallinen että tehokas. Voi olla, että myös muita rokotteita aletaan tuottaa tällä menetelmällä ja korvata osa nykyisin käytössä olevista rokotteista. Koska menetelmä on paitsi tehokas rokotteen valmistamisen kannalta myös hyvin joustava soveltuen hyvinkin erilaisten immuunipuolustusjärjestelmien nopeaan herättämiseen, se voi myös olla taikakalu siinä tapauksessa, että koronaviruksen pintaproteiinien muuntelu tulee osoittautumaan paljon suuremmaksi haasteeksi, kuin mihin tänä päivänä asiantuntijat ovat halunneet uskoa. Britanniassa esille tulleen uuden muunnoksen tärkein viesti on se, että koronavirus pystyy ihmisissä kiertäessään tuottamaan uusia pysyviä muunnoksia, joiden tartunta- tai muut ominaisuudet poikkeavat aikaisemmista. Toistaiseksi koronaviruksen taudinaiheuttamisen mekanismit tunnetaan vielä hyvin huonosti ja myös ikäviin yllätyksiin on pakko varautua. Näyttää siltä, että Covid19-viruksen kulku ihmisen elimistössä on paljon monimutkaisempi kuin aluksi ajateltiin. Vähitellen vasta tulee kertymään lisätietoa, joka auttaa meitä ymmärtämään paremmin taudinkulussa olevia tärkeitä tienhaaroja, jotka määräävät taudin ilmenemisen eri muotoja. Tämä tieto avannee sitten entistä paremmat mahdollisuudet kehitellä rokotteita edelleen myös muuntuvia viruskantoja vastaan.  

Koronablogi 3.

 Koronablogi 3 13.12 2020

Eilen oli koronaepidemian kannalta merkittävä päivä täällä Espanjassa. Rajoituksia purettiin ja nyt saadaan jo liikkua Andalucian sisällä alueelta toiselle. Suomalaisten yhteislounaalle pääsivät mukaan myös Canilla de Albaidassa asuvat. Uusi vapaus näkyi myös liikenteessä: ajettiin lujaa ja motoristiryhmät olivat taas runsain mitoin liikkeellä. Mekin rikoimme rajoja, kävimme ihailemassa auringonlaskua naapurilkaupunki Torroxin hienolla rannalla. Majakan ympärillä oli paljon kuvaajia ja vain muuten kauniista auringonlaskusta nauttivia. Iltapäivällä ollessamme lounaalla muiden suomalaisten kanssa näimme kuinka ravintolaan riitti paljon asiakkaita. Kuulemma aikaisemmin sama paikka oli ollut lähes autio, nyt joka pöydässä oli ruokailijoita. 

Yhdessä pöytäryhmässä oli myös näkyvissä nykyhetken uhkakuva: parisenkymmentä nuorta olivat kokoontuneet juhlimaan ja  samalla harjoittelivat oman joukkueen (jalkapallo?) kannustushuutoja ja -lauluja. Tällaiset tilanteet ovat varmaankin juuri niitä, joissa virus leviää, jos joukosta vielä löytyy sellaista, joka ei olisi tartuntaa jo saanut. Koronavirus on osoittautunut taas kerran yllättävän sitkeäksi. Jos se suostuisi noudattamaan muiden hengitysteitse  tarttuvien virustautien mallia, sellaisissa maissa kuin Espanja epidemian pitäisi hiipua pois melko ripeästi. Vasta-ainetutkimusten tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että vain pieni osa on toistaiseksi saanut tartunnan ja siis harva olisi todennäköisesti immuuni eikä levittäisi tartuntaa eteenpäin. Pahimmassa tapauksessa tämä merkitsisi sitä, että edessämme on vielä pitkä "tuskien taival", ennen kuin voitto alkaa häämöttää. On myös mahdollista, ettei vasta-ainetutkimus osoitakaan immuniteettia kaikkien kohdalla. Tällöin voisimme tietenkin huokaista helpotuksesta. 

Viimeisimmät epidemiologiset tiedot monista Euroopan maista ja muualta eivät vielä anna aihetta varsinaisiin riemunkiljahduksiin. Saksassa on suuria vaikeuksia pitää järkeviä rajoitustoimia päällä niin että niitä noudatettaisiin kunnolla, USA:n tilanne on mikä on, paikalliset ryppäät leviävät uskomattoman tehokkaasti laajalle eikä tartuntaketjujen jäljitys enää onnistu oikein missään. Joulun luoma kiihko ostaa, tavata ja matkustaa tulevat varmasti näkymään ilkeällä tavalla tartuntaluvuissa tammikuun loppupuolella. Myös täällä Espanjassa käänne pahempaan voi olla edessä, mutta olen edeelleen optimisti sen suhteen, että kevään shokki oli niin kauaskantoinen, ettei sen kaltaista haluta uudelleen kokea. 

Arvovaltaisessa tiedelehti Science:ssä on äskettäin julkaistu artikkeli, jonka mukaan maaliskuussa USA:ssa pidetyssä - ironista kyllä, myös koronarokotteen kehittämiseen liittyvästä - tieteellisestä konferenssista  lähti liikkeelle viruksen muunnos, jonka kulkua pystyttiin seuraamaan siinä olevan erityisen rakennemuutoksen vuoksi. Kävi ilmi, että tuo yksi virusmuunnos on tähän mennessä tartuttanut lähes kaksi prosenttia kaikista USA:n tartunnoista ja samaa muunosta on levinnyt myös Ruotsissa ja Saksassa. Havainto viittaa siihen, että virus muuntuu jatkuvasti, ja äkäisempään suuntaan siirtyneet muutokset ovat todennäköinen selitys kaikkialla havaittuihin "supertartuntaketjuihin". Ikävä kyllä, SARS:n kohdalla tapahtunut viruksen muuntuminen vähemmän tappavaksi ei näytä COVID-19 viruksen kohdalla tapahtuvan. Viruksen tartunta- ja taudinaiheuttamiskyvyssä tapahtuvia muutoksia on käytännössä mahdotonta havaita laboratoriotutkimuksissa. Hiiri- ja soluviljelymallit antavat vain kapean kuvan, lopullinen tieto tulee ainoastaan epidemiologisista havainnoista, ja - ikävä kyllä - varsin hitaasti. 

Koronablogi 2

 Koronablogi 2. Itsenäisyyspäivänä 6.12 2020

Tiukoista rajoitustoimista huolimatta järjestimme pienimuotoisen itsenäisyyspäivän juhlan syömällä yhdessä juhlalounaan. Meitä suomalaisia riitti kahteen pöytään, toiseen kuusi ja toiseen viisi henkilöä. Pysyimme siis rajoitusten määräämien rajojen sisällä. Pöydät oli koristeltu Suomen lipuin, tarjolla oli paitsi välimerellisiä ja paikallisia herkkuja, myös sinivalkoisia suomi-karkkeja, joita oli huolellisen ennakkosuunnitelman mukaan varastoitu alueelle valmiiksi. Iltapäivä sujui mukavasti, maammelaulu laulettiin, puheet olivat ennätyslyhyitä, mutta ytimekkäitä. 

Ulkona aamupäivän lämmin sää oli vaihtunut talvisen koleaksi, taisi olla koko vuoden kylmin päivä. Aamulla oli joidenkin mittarissa ollut vain 3 astetta, ja hyytävä tuuli puhalsi luoteen ja pohjoisen väliltä tuoden vuorilta kylmää ilmaa. Autokaan ei halunnut käynnistyä ennenkuin pienen kiusaamisen jälkeen. 

Viikon koronapuheenaihe on tietenkin ollut rokote koronaa vastaan. 

Rokotteet vaikuttavat tämän hetken tiedon valossa tehoavan varsin hyvin, ei niinkään ehkä tartuntaan, mutta ovat tehokkaita estämään varsinkin vakavimpia taudin muotoja. Hyvä meille riskiryhmäläisille. On kuitenkin syytä muistaa, että yleensä ensimmäiset tutkimusraportit antavat hieman paremman kuvan tehosta  kun sitten myöhemmät, joissa voidaan tarkastella asioita hieman useammasta kulmasta. 

Suomessa rokotukset saataneen käyttöön melko pian ensi vuoden puolella. Luultavasti rokotteita tulee jakeluun vain julkisen terveydenhuollon kautta eikä yksityisiä kanavia aukea. Rokotusten tavoitteena on yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa vähentää virustartuntojen määrää väestössä ja siten tehdä muut torjuntatoimet tehokkaammaksi. Siis yhteiskunnallinen näkökulma on ensisijainen. Ja yksilöllistä suojautumista on edelleen syytä pitää yllä. 

Rokotukset tultaneen jakamaan eri riskiryhmille sen mukaan, missä vaikutus on suurin. Ja myös tietenkin sen mukaan missä riskit ovat suurimmat. Ohjelmat aloitettaneen samanaikaisesti terveydenhoitohenkilökunnalle (jotta sairaanhoito pysyy toiminnassa), riskiryhmille, jotta uhreilta vältyttäisiin, ja ryhmille, jotka ovat suurimmassa tartunnanvaarassa työnsä takia (tästä tulee riitaa, tilastot osoittavat, että esimerkiksi maahanmuuttajilla on kantaväestöä suurempi tartunnan vaara). Kun nämä ryhmät on saatu kattavasti rokotettua, oltaneen Suomessa (toisin kuin useissa muissa maissa) tilanteessa, missä tartunnat vähenevät minimiinsä ihan itsestään. Jos rokotteita ja rahaa riittää, voidaan sitten rokotella muuta väestöä. 

Kun rokote näyttää nyt lopultakin olevan valmis ja väestön saavutettavissa, on varsin mielenkiintoista nähdä, kuinka rokotusten vastustus on myös onnistunut taas nostamaan päätään. Koronarokotteen periaate ja valmistusteknologiat eivät sinänsä sisällä mitään sellaista uutta, joka antaisi aihetta suhtautua uusiin rokotteisiin epäluulolla. Viruksen heikennettyä geeniainesta tuodaan elimistöön virusvektorien avulla, jotka saattelevat aineksen sopiviin elimistön soluihin, joissa sitten syntyy vastustuskyvyn synnyttämiseen vaadittavia ainesosia itse viruksesta. Tällaisia rokotteita on jo käytetty hyvin monenlaisiin tarkoituksiin ja voisi myös mainita, että erityisesti Suomessa juuri tällaisia rokotteita ja vektoreita koskeva tutkimus on ollut kansainvälisesti huippuluokkaa. Ehkä näemme lähiaikoina myös suomalaisen koronarokotteen laajassa kansainvälisessä käytössä. 

Mutta valitettavasti rokotteiden vastustaminen näyttää yleisesti olevan myös rationaalisen vaikuttamisen ulottumattomissa. Kuten mielifilosofini Y. Harari kirjoittaa, fiktiiviset ajatusrakennelmat näyttävät aina lyövän laudalta järkeen ja harkintaan perustuvat rakennelmat. Meille jää siis ainoaksi toivoksi se, ettei koituva vahinko ole kovin suuri. Toiveeni on, että Suomen tähänastinen erinomainen menestys koronapandemian torjunnassa ja hoidossa saisi jatkoa myös siinä vaiheessa, kun taudin juuriminen väestöstä alkaa.