Suomi sata vuotta! Antimme maailmalle

Suomen täyttäessä sata vuotta on tärkeää muistaa myös sitä tärkeää panosta jonka pieni ja sinnikäs kansa on muulle maailmalle antanut. Pelkäänpä, että monet panostuksemme ovat joko jääneet varjoon tai peräti uhohtuneet eikä Suomen todellinen painoarvo maailmankartalla ole kunnolla näkyvissä. Hyvänä esimerkkinä on eräs Marttinen savonmaalta, joka aikanaan oli tärkeä henkilö laaatimassa Yhdysvaltojen perustuslakia. Suomalaisilla sukujuurilla on ollut ja tulee olemaan vastakin merkitystä.

Moderni geenitutkimus on osoittanut, että nämä arvokkaat sukujuuret ovat alkuaan saaneet vaikutteita monista eri lähteistä. Mainioita kansallisia erityispiirteitämme ovat osaltaan olleet luomassa niin läntiset (Ruotsista), itäiset (Venäjältä) kuin etelästä (Virosta) Suomeen tunkeutuneet geenit, jotka ovat sekoittuneeet täällä jo paljon aikaisemmin asuntoaan pitäneiden nk. saamelaisten geeniperimän kanssa.

Huolimatta siitä, että geeniperimämme on pahasti sekoittunut, on kansassamme kuitenkin tunnistettavissa tiettyjä erityispiirteitä, joita ei ehkä voi nimittää rodullisiksi, mutta ainakin heimollisiksi. Pohjalaiset ovat vähän tosikkoja ja (ainakin ennen vanhaan) painottivat sanomansa tärkeyttä mieluusti puukon kanssa. Hämäläisiä pidetään hitaina, tiedä sitä. Savolaiset ovat ehkä parhaiten säilyttäneet omat erityispiirteensä. He puhuvat mielellään, ovat mielellään päällysmiehiä ja, kuten eräs savolainen politiikkomme vahvisti, kun savolainen avaa suunsa, vastuu siirtyy kuulijalle. Nykyään kai sanottaisiin, että he osaavat käyttää vaihtoehtoista totuutta.

Yhdysvaltain uusi presidentti on jo lyhyen virkauransa aikana saavuttanut ennen näkemätöntä kuuluisuutta ja saanut ylen määrin huomiota osakseen. Äskettäisessä lehdistötilaisuudessa hän ehti tunnin aikana siteerata itseään 34 kertaa joka on kenties lajinsa ennätys. Myös muita käyttäytymisen piirteitä on pidetty varsin erikoisina. Ne saattavat kuitenkin kaikki selittyä hänen vasta paljastuneen alkuperänsä ansiosta.

Syvällä Savonmaalla on ikimuistoisista ajoista lähtien asunut Romppaisten sukukunta, menestyvää joukkoa joka oli saanut kahmituksi itselleen laajat viljelys-ja metsästysmaat jo silloin, kun yhteisomistus oli tavallista. Vaurauden avain oli kauppiaan homma, Romppaiset osasivat haistaa hyvät kaupat ja hankkia laajan asiakaskunnan. Pohjanmaallakin käytiin, taidettiinpa liiketoiminnan edistämisessä käyttää joskus naimakauppojakin. Jossain vaiheessa huhuttiin, että myös laajennettua naimakauppaa käytiin.

Tällaisesta talosta oli hyvä lähteä maailmaa valloittamaan vaikka ameeriikkaan saakka. Kylästä lähtikin useita poikia valtameren tuolle puolen ja useat menestyivät hyvin. Eräskin pojista, joka oli erikoistunut pienten ja halpojen asioiden ja esineiden kauppaan asettui Valtoihin. Suomesta hän toi mukanaan lempinimensä Rompe-Romppainen, mutta kun maahantuloviranomaiset osasivat vähän heikosti tuota suomen kielen tavaamista, papereihin kirjoitettiin Rump-Romppainen. Lieneekö sillä ollut asian kanssa tekemistä, että poika oli melko tukeva ja omasi näyttävän takaliston. Jonkin aikaa maassa oleskeltuaan ja kauppaa käytyään hän oli oppinut riittävästi kieltä ymmärtääkseen nimeensä liittyvän herjan ja sydämistyneenä päätti näyttää mihin pystyy ja siirtyi kiinteistöalalle. Taka-alalla mielessä painoi ajatus siitä, että tuo loukkaus on vielä kostettava amerikkalaiselle ”systeemille”.

Jälleen seurasi menestys liiketoimissa ja nimiasiakin korjaantui, kun neuvonantajat ehdottivat, että hän ottaisi käyttöön vain nimen alkuosan ja lisäisi eteen T-kirjaimen. Hän päätti laihtua, värjätä tukkansa ja puhuahan hän osasi jo ennestään. Näin olivat kohdallaan ainekset poliittiseen menestykseen. Ja lopunhan me jo tunnemmekin.

Kaikki mitä edellä on kerrottu on tietenkin totta. Minulle sen kertoi mummoni, joka on savolainen.

Kevät tulee, olemme valmiit

Kevät on täällä ollut viime vuosina oikukasta aikaa, eikä tämä vuosi tuota tässä suhteessa pettymystä: sateita on ollut tavallista enemmän ja myös kylmät viikot tammikuun puolivälistä helmikuun puoliväliin olivat aika viileitä. Uimaan ei viitsinyt edes yrittää kun vielä usein oli varsin suuret mainingit jotka tahtovat vanhan viedä mennessään.

Tänä talvena on saanut sellaisen vaikutelman, että tavallisesti niin terveessä suomalaisjoukossa on sairastettu normaalia enemmän. On ollut sairaalahoitoa vaativia juttuja, on flunssia ja muita kolotuksia. Syynä ovat kaikitenkin La Niña ja vallalla ollut influenssavirus. Toivottavasti El Niño tuo sitten vuorollaan parempia talvia ja enemmän terveyttä.

Ystävänpäivä 14. helmikuuta oli tietyllä tavalla kevätkauden avaus. Olimme koko joukolla yhdessä syömässä lounaan, mukana oli yli 40 suomalaista ja ruoka oli hyvää. Puitteetkin olivat mukavat, Venta San Miguel on ravintola joka äkkinäiseltä saattaa jäädä huomaamatta. Näyttää vanhalta maalaistalolta pellon reunassa, mutta sisällä on viihtyisää ja tarjoilu toimi hyvin.

Myös luonto on huomannut kevään ja ystävänpäivän. Oman luontokalenterini mukaan tuohon päivää liittyy kaksi merkittävää asiaa: Mimosat alkavat kukkia keltaisenaan ja männyn kulkuetoukat pudottautuvat puusta ja alkavat karavaanivaelluksensa uusille apajille. Viime vuosi oli männyille tuhoisa, mutta ne näyttivät toipuvan hyvin, saas nähdä vieläkö toinen perättäinen vuosi kestetään. Onneksi toukkia näyttää olevan edellisvuotta vähemmän. 

 Yläkuvassa kääpiöpääsiäislilja, avain referenssinä, alakuvassa komea pistiäismatokulkue. 

Talven kukat alkavat vähitellen menettää intoaan kukkimiseen ja uudet tulokkaat hyödyntävät tilaisuutta. Ensimmäiset freesiat ovat jo puhjenneet kukkaan, samoin pienoispääsiäisliljat. Iirikset ovat jo vetäytymässä mutta appelsiinipuissa näkyvät ensimmäiset kukintojen merkit. Ulko-oven edessä oleva valkoinen jasmiinikin alkaa kukkia, kukinnosta voi tulla hyvä, puhkeamaisillaan olevia nuppuja kun näyttää olevan vähintäin satoja. Jos Trumpilta kysyttäisiin, niin tuhansia.

Kevääseen liittyy myös luopumista. Keväällä vanhaan aikaan ruokatarvikkeista alkoi olla pulaa kun uusi sato ei vielä ollut kypsynyt ja kotieläimetkin taisivat olla laihassa kunnossa ennen kuin ruoho alkoi kasvaa. Tähän saumaan sovitettiin sitten paaston aika, aluksi pakanallisena riittinä eri kansoilla ja sitten kirkollisena. Tässä versiossa nk. tuhkasunnuntaina (tai rasvatiistaina) alkaa paaston aika jota jatkuu pääsiäiseen. Silloin pitää elää niukkaa elämää ja pidättyä esimerkiksi lihan syömisestä. Monissa maissa tästä sinänsä ikävältä kuulostavalta asiasta on otettu ilo irti. Paastokauden alku tarjoaa erinomaisen tekosyyn järjestää juhlia ja karnevaaleja.

Espanjassa karnevaalit ovat saaneet monia mielenkiintoisia piirteitä joihin eri paikkakunnilla on lisätty omat paikallismausteensa. Cadizin laulukilpailut ovat kautta maailman tunnettuja. Pilkkalauluja laulavat yhtyeet kilpailevat parhaiten esitetyistä ja parhaiten vallanpitäjiin piikkejä pistelevistä ohjelmanumeroistaan, täällä Nerjassa taas on omat rituaalinsa. Nerjan karnevaaleissa valitaan paitsi kauneuskuningatar ja karnevaalien kuningas, myös paras laulu- ja tanssiyhtye, sekä erilaisia lapsitähtiä eri kategorioissa. Koirille on oma kulkueensa ja murheellisimmin ja tyylikkäimmin pukeutunut haudattavaksi kuljetettavaa ”sardiinia” sureva ”leskien” ryhmä palkitaan rahapalkinnoin. (saattaa olla, että alun alkaen ei kyse ollut sardiinin hautaamisesta vaan sitä foneettisesti muistuttavan pikkuporsaan hautajaisista, siihen kun lihan syönti loppui ainakin vähäksi aikaa). Vakava asia otetaan vastaan pilke silmäkulmassa. Pahat kielet kertovat, että surukauden alkuun sattuu kohtalaisen voimakas viinin ja väkevämpien alkoholijuomien kulutuksen kasvu.

Saa sitten nähdä mitä muuta tulevat talvet tuovat tullessaan. Brexit kiehuttaa edelleen, lehtitietojen mukaan täällä vakinaisesti oleskelevien brittien määrä on pudonnut 30%. Toisaalta turismi on ollut selvästi aikaisempia vuosia vilkkaampaa ja kiinteistönvälittäjien ikkunoiden takana on paljon katsojia valmiina tarttumaan tilaisuuteen. Viimeisten viikkojen aikana erityisesti asuntovaunuja on tuntunut olevan liikkeellä miltei tungokseen asti. Myös suomen kieltä kuulee kaduilla ja rannoilla varsin usein, ilmeisesti tieto Nerjan olemassaolosta on tavoittanut laajemmatkin piirit Suomessa.

Merelllä rannikkovartiosto ja Frontex päivystävät pakolaisten varalta, mutta olosuhteet ovat ilmeisesti liian rankat Välilmeren ylittämiseen tältä kohtaa ja liikenne suuntautuu lähinnä Italiaan. Helikopteri käy päivittäin tarkastamassa rannikon suojaiset lahdelmat maihinnousujen varalra, mutta tietoa siitä, että pakolaisia olisi tälle alueelle rantautunut, ei ole ainakaan julkisuuteen kiirinyt. Sensijaan yölliset keikat Afrikan puolelta ultranopeita veneitä käyttäen jatkuvat ja etelä-Amerikasta lähtöisin olevia huumeita kulkeutuu tätä kautta Euroopan markkinoille. Kerrotaan, että onnistuneesta keikasta voi palkkio veneen ohjaajalle olla jopa kuusinumeroinen, joten niitä, jotka ovat valmiit riskeeraamaan henkensä, löytyy aina.

Myös USA:n tapahtumat täällä tietenkin puhuttavat. Julkinen sana on selvästi kriittisempi Trumpia kohtaan kuin koti-Suomessa. Osittain pelot tietenkin heijastavat kohtalonyhteyttä meksikolaisten kanssa, mutta on mukana muutakin. Toistuvasti tunnetut kirjailijat, filosofit ja entiset poliitikot muistuttavat siitä, kuinka myöhemmin kuuluisaksi tullut ensimmäisen maailmansodan korpraali pääsi poliittiseen valta-asemaan Saksassa 1930-luvulla demokraattisin keinoin, kuinka hänelle ensin naurettiin koko maassa, mutta kuinka taloudellinen nousu käänsi mielet ja kansa suostui mandaattiin, jonka seuraukset olivat kamalia. Ikävä kyllä emme voi kuin toivoa, ettei näytelmä toistuisi.