Hyvää Joulua kaikille ystäville

Joulua odotellaan! Joulun lähestyminen on näkynyt jo pitkän aikaa. Niinhän se yleensä on tapana. ”Uudistulokkaana” maailmalle ilmestynyt ”musta perjantai” on lyönyt itsensä läpi ja nyt ihmiset tietävät, että jouluostokset on aloitettava viimeistään marraskuun loppupuolella. Saa sitten nähdä, vieläkö ostajien into ja ”turnauskestävyys” riittävät Jouluun asti. Täällä Espanjassa näkyy selvästi optimismi pitkän ja rankan laman jälkeen. Kaupan ennusteet viittaavat siihen, että myynti olisi kohoamássa samalle tasolle, kuin ennen laman alkamista vuonna 2007. Jouluvalot on viritetty jokaiseen kylään ja kaupunkiin ja kaupan hyllyillä näkyy asioita, joita joulun ja uuden vuoden juhlissa tarvitaan. Jopa uuden vuoden rituaaliin kuuluvat kaksitoista viinirypälettä (vuoden vaihtuessa jokaisella kellon kumauksella syödään yksi viinirypäle) on saanut oman hienon pakkauksensa ja rypäleetkin näyttävät tavallista suuremmilta. Sää on ollut harvinaisen tasainen ja hyvä koko marraskuun ja joulukuun alkupuolen. Päivät kyllä lyhenevät ja aurinko ei kohoa enää yhtä korkealle kuin aikaisemmin, jolloin illan kosteus ja hämärä tulevat aikaisemmin. Mutta päivällä paistaa aurinko edelleen lämpimästi ja meressä voi hyvin käydä vielä uimassa. Kadullamme, joka on lyhyt umpikuja on vihdoin vuosien odottelun ja keskustelujen jälkeen aloitettu uuden pinnoitteen laittaminen. Aikaisempi kadun betonipohja on jyrsitty ylös ja viety kuorma-autolla rakennustarvikkeiden hautausmaalle. Samalla katkesi naapurin viemäriputkikin, joten tilalle saataneen uusi ja entistä ehompi putki. Ikkunasta olen voinut seurata työn edistymistä, ja täytyy kyllä ihmetellä fyysisen työn suurta osuutta ja tekijöiden ahkeruutta. Jos ei koneella pääse lähelle, kannetaan suuret lohkareet sylissä kuorma-autoon. Ei taitaisi enää Suomessa onnistua! Itsenäisyyspäivänä pidettiin taas perinteinen yhteinen juhla. Mukana oli kuutisenkymmentä suomalaista, siis lähes jokainen Nerjassa oleva. Juhlaesitelmän piti tällä kertaa professori Pentti Savolainen, ja esitelmän aiheena oli asiaan kuuluvassti Sibeliuksen Finlandia. Esitelmä päättyi juhlavasti yhteislauluna vedettyyn Finlandia-hymniin. Esityksessä avusti vielä toinen ammattilainen, Juha Kandolin, joka lausui eri sanoitusversioita ja muuta tausta-aineistoa. Esityksen jälkeen laulettiin ja tanssittin kunhan syömiseltä ehdittiin. Lopuksi siirryttiin meille kuohuviinille ja vapaaseen seurusteluun. Vieraita oli taas viitisen kymmentä! Ei uskoisi, että meidän pieneen kämppäämme mahtuu niin paljon väkeä. Patio tietenkin auttoi, sinne oli viritetty tikapuista penkki ja Ikean pikkupöydät olivat hyvässä käytössä. Aika moni lähtee täältä jouluksi kotiin Suomeen palatakseen taas juhlapyhien jälkeen. Mutta monet myös jäävät. Ja saavat parhaan joululahjan kun lapset ja lapsenlapset tulevat käymään. Lähestyvän tapaamisen jännitys on aistittavissa kun kokoonnumme lentopallopelin jälkeen kahville rantaan.

Joulukuisia sattumuksia

Joulun odotus kuuluu ihan yhtä hyvin lapsuuteen kuin tällaiseen ”kypsään ikään”. Ehkä ei enää odota joulupukkia tai herkkuruokia, mutta yhdessä olon hetket perheen kanssa väikkyvät jo mielessä. Tietenkin asiaan kuuluu myös jouluperinteiden vaaliminen. Niiden ympärillehän se joulun tuntu rakentuu. Monet jouluun liittyvät asiat täytyy täällä tehdä toisin kuin koti-Suomessa. Meikäläistä kinkkua ei saa, jotenkin se ”Iberico” eli ilmakuivattu kinkku on erilaista ja soveltuu pikemminkin joulun ajan naposteluun kuin juhla-ateriaan. Sinappisilakoissa täytyy käyttää jotain muuta kalaa kuin silakoita (boqueronet ja sardiinit ovat ihan yhtä hyviä kuin meikäläiset silakatkin) eikä sillifileiden saanti ole vielä mitenkään varmaa. Riisipuuroon onneksi riittää manteleita, niitä kun täällä kasvaa joka vuorella. Monenlaiset laatikot, porkkana-, peruna- ja lanttulaatikot valmistuvat perinteiseen tapaan. Lisäkkeinä täällä on tarjolla erilaisia kala- ja muita meriruokia, joista herkkuja voi valmistaa. Kun vielä suoraan luonnosta saa tuoreet mintunlehdet, rosmariinit ja timjamit ja andalusialaisen keittiön tavaramerkki valkosipuli on riittävästi edustettuna muodostuu joulun juhla-ateriasta varmasti taas ikimuistoinen. Ja sen valmistaminen takaa riittävän joulunalus-stressin. Paaston ja rauhoittumisen voi aloittaa sitten tammikuussa. Joulutervehdyksetkin – ne jotka jätetään postin kuljetettavaksi – saatiin lähtemään. Saa sitten nähdä menevätkö ajoissa perille Suomeen. Aikaisempina vuosina viimeiset ovat menneet perille helmikuussa. Joululaulut käytiin ”yhteislaulamassa” kirkossa. Tapa on jo vakiintunut ja kaikki tutut laulut käytiin läpi uuden kanttorin johdolla. Hyvä tunnelma. Myönteisenkin asian odotukseen liittyy usein levottomuutta. Mitä jos jotain menee pieleen tai tapahtuu jotain ikävää joka pilaa edessä olevan. Vaikka vastoinkäymiset kuuluvat normaaliin jokapäiväiseen elämään, ne saavat ehkä enemmän painoa odotuksen aikana. Meilläkin on harjoitus meneillään: talomme edessä oleva katu on kaivettu auki niin syvältä, ettei Suomi-autoa saa ulos katoksesta ennen uuden päällysteen valmistumista. Siihen menee kuulemma vielä tämä viikko. Ja projektin yllätyksellisyyden huomioon ottaen, voi mennä vielä ensi viikkoakin. Muuten asialla ei olisi väliä, mutta kun täkäläinen luottokulkuneuvomme vanha Renault Clio sanoi lauantaina sopimuksensa irti ja pysähtyi keskellä katua eikä senjälkeen suostunut liikahtamaan kuin hinausauton kyydissä, joudumme sopeuttamaan jouluvalmistelumme tilanteeseen missä ei meillä ole autoa käytettävissä. Onneksi ystävät ovat luvanneet viedä meidät Nerjassa olevaan kauppaan, Maron pikkukaupoista kun ei oikein tahdo mitään erityistä löytyä. Että syytä levottomuuteen ei pitäisi olla, mutta silti... Kun ei ole autoa, täytyy koiran aamulenkit suunnata pois useimmilta tavanomaisilta reiteiltä. Kävelimme eilen Maron kylän läpi alas rantaan. Kylä oli vielä sunnuntai-aamun hiljainen. Meri oli aivan tyyni, ulkona näkyi komeita kalaparvia. Saimme olla rannan yksinomistajia, vasta ylös kiivetessämme paikalle tuli muita. Vesi oli taas kristallinkirkasta, mutta uimaan emme uskaltaneet mennä vaikka se ehkä olisi hyvää tehnytkin. Joulutähdetkin käytiin ostamassa. Täällä ne ovat sekä upeita, että halpoja. Pienen kukan saa yhdellä tai parilla eurolla ja alle parilla kympillä irtosi jo metrin korkuinen upean värinen joulutähti. Liikenneympyrät on kaupunki koristanut paitsi jouluvaloilla, myös sadoilla joulutähdillä ja muilla kukilla. Joskus takavuosina Fuengirolan ympyrästä varastettiin joulutähdet, onneksi täällä ei niin ahneita turisteja ole ollut liikkeellä. Paikalliset eivät niitä tietenkään vie, kasvaahan niitä omassa pihassa tai puutarhassa.