Karanteeniblogi 16. Keskiviikko 1.4. 2020
Aamupäivän askareet on saatu tehtyä: Ensin "lenkillä" saatiin kokoon 2 km. Harjalintu ihmetteli varhaisia liikkujia kadun varressa. Sitten aamutoimet, aamiainen, imurointi ja lattian pyyhkiminen (kuuluu rutiineihin), uutisten lukeminen, kahvit. Sää vaikuttaa lupaavalta, aurinko lämmittää ja taivas muistuttaa suomalaista kesätaivasta heinäkuussa. Karanteeni ja hiljaisuus jatkuvat.
Nyt kun alkushokista ollaan pääsemässä, suunnitellaan seuraavia toimenpiteitä. Karanteeni pitäisi saada purettua, elinkeinoelämä taas rattailleen ja pyörät pyörimään. Mutta minkälaisella aikataululla? Tämän päivän kommenteissa näkyy jo lievää optimismia, joka ei liity aprillipäivään. Tarvitaan kuitenkin tietoa siitä, minkälaisen väestöosuuden virus on ennättänyt tartuttaa. Onko se edelleen ajallisesti ja paikallisesti rajoittunut, jolloin karanteenin ainakin osittainen jatkaminen on perusteltua, vai onko se ennättänyt levitä kaikkialle, jolloin yksityisten henkilöiden omat toimet vielä vaikuttavat, mutta viranomaistoimet eivät. Vastausten saamiseen tarvitaan vielä arvioni mukaan ainakin kaksi viikkoa.
Toinen otsikoissa oleva asia on nyt erilaiset lääkekokeilut. Aikanaan HIV-infektioiden kohdalla vaatimukset uusista lääkkeistä kohdistuivat kovana paineena niin poliitikoihin kuin lääkkeiden kehittäjiinkin. Muistan, kuinka kansainvälisissä AIDS-konferensseissa rikottiin lääketehtainen näyttelyosastoja. Tutkijat ja lääkkeiden kehittäjät eivät jättäneet kiveäkään kääntämättä. Monia vääriä polkuja seurattiin mutta lopulta löytyivät keinot, jolla tartunta saatiin taltutettua. Mutta virus tietenkin jäi. Viruksen hävittämiseen tarvittaisiin rokote, eikä sen kehittäminen vieläkään ole onnistunut.
Koronaviruksen rakenteesta ja lisääntymismekansimeista tiedetään jo varsin yksityikohtaisesti. Tämän avulla suuri joukko tutkijoita ja tutkimusryhmiä pystyy keskittymään eri yksityikohtiin ja tutkimaan voisiko juuri tuon vaiheen pysäyttää jollain lääkeaineella. Jokaisen tehoavan aineen kohdalla tarvitaan kuitenkin melko laajoja ja aikaa vieviä tutkimuksia. Jos jossain tutkimusyksikössä ollaan vakuuttuneita uuden aineen tehosta, ja sitä testataan potilaille, on innostuneen tutkijan hyvin vaikea pysyä täysin objektiivisena. Lisäksi julkisuudesta tuleva paine lisää kiirettä. Edes kohortti-tutkimus, missä osa potilaista saa lääkettä ja osa ei, ei vielä tuo muuta kuin suuntaa antavia tuloksia. Nyt suosikkina oleva hydroksiklorokiini on juuri tässä vaiheessa. Valitettavasti se mitä tiedetään klorokiinin vaikutusmekanismeista ja koronaviruksen lisäääntymistapahtumasta eivät mielestäni ennakoi menestystä. Mutta ainahan ihmeelle on tilaa.
