Karanteeniblogi 31. 16.4 2020
Tavaroiden pakkauspäivä. Kun kävin jättämässä talon vara-avaimet urbanisaatiomme "presidenta":lle ja kerroin, että olemme lähdössä huomenna Suomeen, hän kehui, että olemme onnekkaita. Ilmeisesti aika moni olisi halukas, muttei pääse lähtemään. Erityisesti tämä näyttää koskevan brittejä, mutta havainnossa voi olla tilastovirhe; myöskin hollantilaiset ja ranskalaiset lähinaapurimme ovat edelleen täällä, tiukasti suljettujen ovien takana. Matka Suomeen tulee olemaan riski, mutta olemme päättäneet selviytyä.
Maailmalla kiinalaisia on ryöpytetty siitä, etteivät kertoneet "ajoissa" Wuhanin epidemiasta. Tähän tietenkin takerrutaan mielellään, vieriihän syy epidemian leviämisestä ainakin osaksi muille. Syytökset ovat kuitenkin aiheettomia. Aivan missä muualla tahansa olisi epidemian alun havaitseminen ja siitä hälytyksen antaminen tapahtunut samanlaisella viiveellä. Kiinassa oli vielä muistoja SARS-epidemiasta, ja varmaankin ensimmäiset Covid19-tapaukset menivätkin sars-viruksen tiliin. Ihmeteltiin varmaan, miksi laboratoriotutkimus ei anna niin vakuuttavaa näyttöä kuin mihin oli totuttu. Ja miksi taudinkuvassa oli outoja piirteitä. Ja miksi sairastuneita tulee niin paljon. Ehkä viranomaisia painoi pelko siitä, että heitä syytettäisiin SARS-ohjeistuksen laiminlyömisestä. Ja sitten kun alettiin uskoa, että kyseessä onkin uusi tauti ja saatiin lopulta sille oma laboratoriotestinsä, paljastui tilanne, mutta viikkoja, ehkä kuukausia oli jo ennättänyt vierähtää. Näin se olisi mennyt Suomessa, näin se olisi mennyt USA:ssa.
Matkan varrella koronaepidemiasta on jatkuvasti paljastunut uusia piirteitä. Se poikkeaa kaikista lähihistorian pandemioista monilla eri tavoilla. Taudinkuva, tiettyjen ryhmien erityisalttius vakaville tautimuodoille, tartuntojen erilaiset tavat, immuniteetin syntyminen ja vaikutukset. Kaikkiin tämänhetken tietoihin liittyy kuitenkin paljon arvauksia. Luotettavien tutkimustietojen saamiseen menee väkisinkin aikaa. Espanjassa hyvin suuri osa kuolemantapauksista on ollut vanhainkodeissa. Liittyykö asia täkäläisissä vanhainkodeissa noudatettuihin käytäntöihin? Tuleeko sama toistumaan myös muissa maissa? Auttaako hengityssuojain oikeasti? Voiko virus säilyä joissakin olosuhteissa tartuttavana elimistön ulkopuolella pitempään kuin on arvioitu muista viruksista tehtyjen havaintojen pohjalta?
Onko ympäristön laajamittainen desinfiointi hyödyllistä vai haitallista? Seuraako malarialäääkkeiden käytöstä enemmän hyötyä kuin haittaa?
Suomi on mukana kansainvälisessä hoitotutkimuksessa, joka näyttää käynnistyvän varsin nopeasti. Se tulee johtamaan siihen, että tutkimuksen perusasetelmiin tulee paljon vaihtelua eri maiden ja eri hoitolaitosten välillä. Lopulta luotettava tulos kyllä selviää, mutta vasta, kun aineistoa on kertynyt riittävästi. Tarvitaan kärsivällisyyttä.
