Karanteeniblogi 9. Keskiviikko 25.3 2020
Taivas on sateenharmaa, eikä merelle näy. Ilma on myös viileä. Ehkä "takatalvi" tuli viranomaisten apuun pitämään ihmiset sisällä.
Lopultakin näyttää siltä, että välttämättömät liikkumis- ja aukiolorajoitukset saadaan liikkeelle Suomessa. Kun pommit putoilevat, kannattaa kiiruhtaa pommisuojaan eikä jäädä inttämään omista oikeuksistaan. Kuten olen jo useassa blogissani todennut, täällä rajoitukset on hoidettu ilmeisen hyvässä yhteisymmärryksessä poliisin ja väestön kesken. Jyrkät erot eri paikkakuntien ja kaupunkien välíllä auttavat asiaa. "Pidetään poissa".
Vähitellen paljastuu myös seikkoja, jotka auttavat ymmärtämään epidemian kulkua. Ilmeisesti Italian eräs liigaottelu oli lähes ratkaisevassa asemassa pohjois-Italian epidemian syntymisessä. Jos tieto vahvistuu, täytynee myös teorioita viruksen tartutuntatavoista miettiä uudelleen. Pahinkaan influenssa-pandemia olisi tuskin kyennyt noin laajaa joukkosairastumista saamaan aikaan stadion-olosuhteissa. Onkohan virus kestävämpi kuin inflluenssa? Virus on vaipaton, ja monet varsin kestävät virukset ovat vaipattomia (enteroviruset, kuten polio, norovirukset).
Tutkimutuloksia on syytä tarkoin seurata, ne voivat antaa nykyisestä hieman poikkeavan kuvan tilanteesta. Jos käy niin, että virus leviää koko väestöön seuraavan tai parin seuraavan vuoden aikana, se on kertainen vitsaus, joka jättää jälkeensä immuniteetin, joka sitten puolestaan estää tai muovaa tulevia koronavirusepidemioita.
Ulkomailta Suomeen palaavien tai palanneiden vaikutusta epidemian kulkuun arvioidaan nyt uudestaan. Ilmeisesti varsin moni on tietämättään joutunut lähtemään kotimatkalle paikoista tai olosuhteista, missä mahdollisuus tartunnan saamiseen on ollut olemassa. Nyt myös pääkaupunkiseudun pako mökeilleen on herättänyt huolta. Ymmärrettävästi terveydenhuoltopalveluista vastaavat ovat huolissaan siitä, riittävätkö voimavarat, ja paikallisväestö on huolissaan siitä, tuovatko "ne" tartunnan tänne. Epidemian leviämisen kannalta tilanne on kuitenkin pitkän päälle hyvä. Jos vain yksilöiden ja yhteiskunnan taloudelliset voimavarat riittäisivät, voisi mökeille jäädä vaikka syksyyn saakka.
Alkaa olla aika tehdä luetteloa niistä hyvistä asioista, joita epidemia on tuonut tullessaan. Lehdissä on näkynyt tietoja ilmansaasteiden vähenemisestä, varmaan liikennevahingot pienenevät merkittävästi, yhdessä oloon on keksitty kaikenlaisia uusia kikkoja, ehkä on kaivettu myös "naftaliinista" unohtuneita harrastuksia. Myös omassa lähipiirissä on tästä ollut merkkejä. On tuotettu taidetta, runoja ja kuka ties mitä kertyy pöytälaatikoihin.
Kannattaa jo tässä vaiheessa aloittaa tuon listan tekeminen. Sen voi sitten kiinnittää jääkaapin oveen niin, että joka päivä siihen voi lisätä yhden uuden myönteisen asian.
