Karanteeniblogi 11. 27.3 2020
Perjantai. Täkäläisittäin talvinen sää jatkuu, kohtalaisen voimakas kaakon puoleinen tuuli tuo mukanaan "Saharan kylmää ilmaa". Siitä on täällä tullut jo käsite, jostain syystä erityisen koleaa ilmaa tulee syksyisin ja talvisin juuri tuosta suunnasta. Missähän se ilma ennättää jäähtyä? Meren vaikutuksesta? Atlas-vuoriston yli tullessaan?
Kirsti huomasi, että jokin aikaa sitten pyyhitty lasipöytä oli edelleen kirkas ja pölytön. Olisiko syynä vähäinen liikenne? Muistan kuinka kun aikoinaan saimme Mannerheimintien varresta uudet toimistotilat joihin ilma tuli suodatettuna, näkyi muutos selvästi esimerkiksi valkoisten paitojen kauluksessa. Niitä käytettiin tuohon aikaan vakiona työasuissa, ja koska kuljin polkupyörällä, säilytin "virkavaatteitani" laitoksen pukuhuoneen kaapissa ja siis vain pääasiassa työpaikalla. Vielä monen työpäivän jälkeen kaulus oli aivan valkoinen ja puhdas, aikaisemmin oli joka päivä saatava puhdas paita, kun kauluksen reuna alkoi muistuttaa väriltään Mannerheimintietä. Sisään tulevan ilman suodatus poisti liikenteen tuottamat pölyt jotka eivät enää päässeet kaulan ja paidankauluksen väliin.
Niin Suomessa kuin täällä Espanjassakin ovat katseet suuntautuneet tapausten nopeasta lisäsääntymisestä kysymykseen epidemiankulun seuraavasta vaiheesta. Eräässä USA:n tukikohdassa on todettu ensimmäiset tartuntaketjut. Tukikohdat ovat perinteisesti olleet melko tiukasti muusta väestöstä eristettyjä ja siellä on varmaankin noudatettu varsin aggressiivista testauspolitiikkaa. Tapaus osoittaa, etteivät rajat sinänsä pysty pysäyttämään viruksen leviämistä vaikka voivatkin merkittävästi hidastaa sen leviämistä.
Myös tartunnan saaneita on varmaankin ollut moninverroin enemmän kuin ne sata tuhatta jotka täällä on todettu. Eräs tutkija oli päätynyt laskelmissaan siihen, että tartuntatapauksia olisi kaikkiaan ollut jo puolisen miljoonaa. Suurin osa on luultavasti saanut tartunnan muttei merkittäviä oireita. Kyllä Suomessakin on syytä uskoa samantapaiseen kehitykseen. Taudin leviäminen näyttää olevan melko alueellista, muutamat väkirikkaat alueet toimivat virusten levittäjinä muualle, ja tapahtuma etenee eri paikoissa hyvin eri tahtia.
Sata vuotta sitten (sattuma??) Suomi kipuili paitsi sisällissodan jälkiselvittelyissä, myös pandemian kourissa. Aiheuttajana oli influenssa-A virus joka sekä levisi tehokkaasti, että aiheutti äkillisesti ilmenevän taudin. Maailmanlaajuisesti arvioidaan kuolleita olleen 20-40 miljoonaa. Pohjoisimmassa Suomessa, Utsjoen ja Inarin alueilla, se viivytteli tuloaan seuraavaan talveen. Liekö kyseessä ollut ensi kontakti inlfuenssa-virukseen ja sitä tietä täydellinen vastustuskyvyn puute vai jokin muu myötävaikuttanut seikka, mutta jälki oli tuhoisaa. Utsjokivarresta lähes joka talosta kuoli joku, saattoipa käydä niinkin, että molemmat vanhemmat menehtyivät, ja lapset jäivät oman onnensa nojaan kunnes naapurit tulivat hätään. Inarin kirkon takana oli korkea kasa ruumisarkkuja täynnä vainajia, kaikkiaan vähälukuisesta kunnasta arvioitiin ainakin parin sadan kuolleen.
Valitettavasti väestön terveyttä koskevat tiedot olivat tuolloin muualtakin Suomesta varsin puutteelliset, eikä taudin vaikutuksia esimerkiksi kaupankäyntiin ja toimeentuloon tunneta kovin hyvin. Nykyisestä epidemiasta syntyy varmasti paljon tietoa, jota tarvitaan seuraavan suuren epidemian saapuessa.
