Koronablogi 15. 7.3 2021
Veikkailin muutamia kuukausia sitten, että hyvässä lykyssä Suomi voisi välttyä isommalta korona-aallolta. Näin ei valitettavasti käynyt, ja kuljemme muiden Euroopan maiden jälkijunassa, mutta samoja raiteita pitkin. Rokottamisen tehokas toteutus voi kuitenkin asettaa meidät hieman parempaan asemaan. Ainakin osa väestöstä saadaan siivottua pois koronan ulottumattomiin.
Rokotevalmistajat ovat joutuneet kritiikin kohteeksi sen vuoksi, ettei "luvattuja määriä" ole pystytty toimittamaan aikataulun mukaan. Omat sympatiani ovat valmistajien puolella: tiedän osapuilleen kuinka monimutkaisesta prosessista rokotteen tuottamisessa on kyse, eivätkä kaikki työvaiheet toimi niin takuuvarmasti kuin vaikkapa auton valmistuksessa. Vasta sitten, kun rokotteissa ei enää tarvita lainkaan luonnon tuottamia komponentteja, ollaan ehkä sataprosenttisesti varman päällä. Mutta päästäänkö siihen koskaan? Rokotteen teho perustuu siihen vaikutukseen, minkä se saa rokotetun elimistössä aikaan. Ja elävä elimistö on kyllä vielä paljolti "suuri tuntematon" tieteen nopeista edistysaskeleista huolimatta.
Toinen rokotevalmistajien ja rokotteita varanneiden ahdinkoa lisännyt asia on myös poliittisten ambitioiden tunkeutuminen asiantuntijoiden neuvottelupöytiin. Jokaiselle poliitikolle olisi koronaepidemian nitistäminen todellinen lottovoitto, ja aina ei sen tavoittelussa pelata täysin kunniallisin keinoin. Britannia on saanut jonkun verran etumatkaa siinä kuinka paljon ja nopeasti väestöä saadaan rokotettua. Britannian vanhastaan hyvin järjestetty ja resursoitu terveydenhuolto on varmasti osaksi vastuussa menestyksestä. Mutta kyllä monissa EU-maissa järjestelmät pystyisivät aivan samaan. Eräs avain Britannian menestyksessä oli se, että he ottivat käyttöön Astra-Zenegan rokotteen ennen kuin sen oli osoitettu täyttävän EU:n rokoteturvallisuudelle asetetut vaatimukset.
Brexit-voittoko? Kenties. Mutta kun asiakirjoja päästään avaamaan saattaa esiin nousta muitakin tekijöitä. Luin äskettäin raportin, jossa kerrottiin, että Astra-Zenegan rokotteen valmistamisessa asiantuntijaroolissa olivat Oxfordin yliopiston tutkijat. Yliopiston ja lääketehtaan välinen sopimus piti sisällään sen, että rokotteen kehittäminen kulkee hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti ja noudattaen eri kansainvälisten viranomaisten asettamia turvallisuuteen liittyviä kenttätutkimuksia. Kyseisen tietolähteen mukaan rokotteen prototyypin valmistuttua sen ominaisuuksia tultaisiin tutkimaan viranomaisten ohjeistamien ja tieteellisten vaatimusten täyttävissä asianmukaisissa koeasetelmissa, mutta alkuperäisen tutkimussuunnitelman vastaisesti jossain vaiheessa koehenkilöiksi ei valittukaan enää muutamaa sataa tuhatta vapaaehtoista vaan koe paisutettiin samantien käsittämään 17 miljoonaa rokotettua. Epäilen, että muutosta vauhdittivat useat puhelinsoitot vaikutusvaltaisilta tahoilta. Nyt rokotteesta saatu tieto kertyi nopeammin ja samalla tuli hyvä siivu brittejä rokotettua. Hyvä niin, onneksi ei mitään haittavaikutuskatastrofeja tullut esiin. Tämä asetelma tuotti kuitenkin sen harmillisen sivutuloksen, että rokotteen suojateho näytti jäävän ikäihmisillä muita ikäryhmiä selvästi pienemmäksi. Ja tämän perusteella sitten monet maat ilmoittivat, ettei kyseistä rokotetta pidä antaa yli 65-vuotiaille (tai yli 55-vuotiaille esimerkiksi Espanjassa). Luultavasti rajoitus on aivan turha ja tuo rokote tulee osoittautumaan ihan yhtä hyödylliseksi kuin muutkin markkinoille päässeet.
Poliittinen peli näkyy myös siinä, kuinka vaikenemalla on suljettu niin venäläinen kuin kiinalainenkin rokote pois ehdokaslistoilta. Voidaan tietenkin aina vedota siihen, ettei niiden laatuun voida ehkä luottaa samalla tavoin kuin länsimaisten lääketehtaiden tuotoksiin. En ole toisaalta missään nähnyt todisteita siitä, että ne toimisivat näitä huonommin tai että niihin liittyisi enemmän haittavaikutuksia. Nyt kun niitä viedään suuria määriä kehittyviin maihin, niillä voi lopulta globaalissa mittakaavassa olla suurempikin merkitys kuin länsimaiden rokotteilla pandemian nitistämisessä. Onnistunut kansallinen eradikaatio jossain kehittyvässä maassa olisi näille maille oivallinen poliittinen voitto.
