Koronablogi 7. 10.1 2020
On turhaa valitusta se, että eläkeläisten viikot olisivat saman toistamista ja - varsinkin näin korona-aikaan - sopivan ajankulun keksimistä varsin rajallisten vaihtoehtojen joukosta. Vuoden ensimmäinen täysi viikko on tarjonnut yllin kyllin jännitystä, vaihtelevia tilanteita ja - no ehkä ei niinkään romantiikkaa.
Se huipentui vuosisadan lumimyräkkään, josta arkistoitiin Hilpan lähettämä video auton tuulilasin läpi kuvatusta ajelusta pitkin Fuengirolan lumisia katuja ja sairaanhoitajasta Madridissa, joka suksisauvojen avulla taistelee tietään työpaikalleen läpi puolimetristen hankien. Keskinen Espanja kärsi pahiten, mutta myrsky vaati ihmishenkiä myös täällä etelärannikolla. Nerja tietenkin säästyi, mutta meidän osallemme lankesivat rankat sateet. Lähivuoret ja kukkulat tosin saivat kunnollisen lumipeitteen, jonka alaraja oli parissa sadassa metrissä.
Tulihan tällainenkin ihme koettua. Tietenkin suomalaiselle lumi ja lumentulo kaikkine koukeroineen on tuttua, mutta espanjalaisille oli varmaan kyse ikimuistoisesta tapahtumasta. Kaupunkien - muidenkin kuin Madridin - katuja lasketeltiin kelkoilla ja improvisoiduilla välineillä, minkäänlaista autoliikennettä kun ei ollut häiritsemässä. Paremmin varustautuneet hiihtivät. Näköjään käy se laskettelusuksillakin (?).
Oli lumentulosta tietenkin myös haittaa ja hengenvaaraa. Ambulanssit eivät kyenneet liikkumaan, ei myöskään palokunta. Armeija, joka hälytettiin auttamaan, juuttui yhtä lailla muiden kanssa kinoksiin. Poikkeuksellisen kylmää ilmaa on vielä luvassa joidenkin päivien ajan. Sitten paistaa taas aurinko ja otetut valokuvat arkistoidaan talteen.
Tietenkin viikolle sattui myös Trump ja tarinassa eteen tullut dramaattinen käänne. Hyvää siinä oli se, että kaikki näyttää sittenkin päättyvän parhain päin. Mutta huonoa se, että oliko se enteellistä. Toteutuuko oma uskomukseni, jonka mukaan se, mitä tapahtuu USA:ssa nyt, tapahtuu meilläkin mutta parin kymmenen vuoden viiveellä. Enkä niinkään ajattele eduskuntatalon valtaamista, vaan sitä yhteiskunnan hajottamista, mihin sosiaalinen media tuo oivalliset työkalut. Pahimmassa tapauksessa prosessi voi alkaa jo lähivuosina, kun joudumme sovittelemaan sitä, miten koronasta koituva valtava lasku saadaan maksettua.
Koronaepidemian tuleva kulku on edelleen paljolti arvailun varassa. Virus on jo nyt ehtinyt esitellä odottamattoman laajan valikoiman uusia piirteitä. Mikäli nyt esille tulleet - vai vielä esille tulemattomat - muunnokset eivät taivukaan laumaimmuniteetin edessä vaan pystyvät väistämään sen influenssavirusten tapaan, on edessämme pitkä ja vaikea tie, joka vaatinee muutoksia sekä yksilöiden että yhteiskuntien toimintatapoihin ja elämänmenoon.
Ehkä nyt kuitenkin talven keskellä kannattaa suunnata ajatukset edessä olevaan kevääseen ja kesään lämpimine ilmoineen ja aurinkoisine päivineen. Kyllä niistä voi nauttia, vaikka käyttäisikin käsidesiä, välttäisi liiallista yhteislaulua ja riiputtaisi paperimaskia leuan alla.
