Koronablogi 19. 4.4.2021
Ennätin jo toivoa, että koronablogit voisi lopettaa kun tauti painuu pois. Mutta ilmeisesti ei ainakaan vielä tilanne ole niin hyvä. Suomen luvut ovat kääntyneet alamäkeen, mutta monissa muissa maissa tilanne on edelleen varsin huolestuttava. Ranskan ja Ruotsin esiintyvyysluvut ovat kasvaneet kasvamistaan ja ilmeisesti viimeisen tartunta-aallon huippua ei vielä ole saavutettu. Rokotusten antaminen takkuilee, nopeampaakin vauhtia voisi odottaa vaikka ilmeisesti lähiaikoina tahti kiristyykin selvästi. Yritin itselleni rokotusaikaa tuonne toukokuun puolivälin seuduille, mutta se ei vielä onnistunut. Erilaiset logistiikkaongelmat vaivaavat edelleen vaikka meillä sähköinen tunnistautuminen jo rokotuksiin ilmoittautuessa on mahdollista. Tämähän ei monissa EU-maissakaan vielä toimi.
Maailmalta kantautuu yhä enemmän tietoja tapauksista, joissa henkilö on saanut uuden tartunnan tai tartunta on todettu rokotetulla. Myös dramaattisia "supertartuntaketjuja" on kuvattu. Näyttää aivan siltä, kuin virus joskus olisi hyvin tarttuva. Tarttuvampi kuin yleensä. Tietenkin jotkin tunnetut virusmuunnokset, kuten britti- ja Etelä-Afrikan muunnokset tai Brasilian variantti ovat tarttuvampia, ja niissä voidaan havaita yhtenäisiä rakenteellisia muutoksia, jotka selittänevät asian. Mutta voisiko olla niin, että myös "tavallinen viruskanta" jota väestössä liikuu, olisi joskus tarttuvampi ja joskus vähemmän tarttuva??
Tiedän, että tällaista ajattelua vastustavat nykyajan virustutkijat joskus voimakkainkin sanakääntein. Sekvenssidatan perusteella tiedämme, että virus pyrkii muuntelemaan jatkuvasti, mutta uusien erilaisten viruskantojen syntymistä pidetään harvinaisena, ja jos sellainen joskus syntyy, muunnosviruksen leviämistä voidaan seurata. Oletetaan siis, että muunnokset ovat myös varsin stabiileja, pysyviä luonteeltaan.
Kun aikanaan aloittelin omia virustutkimuksiani, oli yleisesti tiedossa, että jos potilaan näytteestä saatiin "eristettyä" eli kasvatettua virus, (nykyisen PCR-tekniikan aikakaudella potilaan virusta ei tarvitse saada kasvamaan keinotekoisesti esimerkiksi soluviljelmissä, vaan sen genomia voidaan tutkia suoraan näytteestä), oli seuraavaksi puhdistettava se jatkoviljelmissä. Tämä tarkoitti sitä, että potilaan virusnäytteestä kasvaneista viruksista piti saada puhtaaksiviljellyksi yksi edustaja jota sitten saatettiin tarkemmin tutkia. Siis itse asiassa valikoitiin jokin monista eri viruksen muunnoksista, joita näytteestä kasvoi.
Olisi ehkä huomionarvoista yrittää selvittää, voisiko joistakin tartunnan saaneista henkilöistä "purskahtaa" tavallista enemmän äkäistä virusta joka levittäisi tautia. Tartunnan näin saaneiden nielusta voisi sitten "purskahdella" sitä tavanomaista virusta ja äkäinen muunnos jäisi pois kiertämästä ja häviäisi pois. Nykytekniikat eivät ole ihan helposti sovellettavissa tällaisen ongelman ratkaisuun, mutta katsotaan!
Tämän epidemian kulku näyttää vääjäämättä kulkevan siihen suuntaan, että virus jää väestöön jatkuvaksi riesaksi uusien muuntovirusten muodossa. Tarvitaan jatkuvasti uusia rokotteita ja rokotusohjelmia. Mutta hyvä uutinen on se, että rokottamisella vakavat tautimuodot näyttävät estyvän tehokkaasti. Jos riskiryhmäläiset saadaan mahdollisimman nopeasti ja kattavasti rokotettua, voidaan huokaista helpotuksesta.
Ne jotka vastustavat rokotuksia ja karanteenimääräyksiä, voivat sitten hankkia taudin itselleen. Kunhan varautuvat omaksumaan "tartunnanlevittäjän" roolin. Ja siihen, että tauti voi joskus aika ikävä vaikkei henki lähtisikään.
