Koronablogi 19. 13.4.2021
Päivän puheenaiheeksi on noussut rokotteisiin liitetty yhteys verisuonitukoksiin. Sen seurauksena rokotteiden vastustajat ovat saaneet vettä myllyynsä ja rokotteiden jakeluun on tullut viiveitä ja hankaluuksia. Pahimpana esimerkkinä reaktiosta on Madridilaisen hoivakodin työntekijät, kaksi kolmasosaa on kieltäytynyt rokotuksista. Ehkä päätöstä on ollut ohjailemassa osaltaan myös se, että osa on varmaankin jo sairastanut taudin aikaisemmin. Siinä kuitenkin selkeästi asetetaan oma henkilökohtainen kuviteltu etu muiden edun edelle. Näin kai ihminen herkästi menettelee. Luultavasti useimmat (muutkin) eläimetkin tekisivät samoin.
Harari toteaa kirjassaan (Homo Deus), että Egyptin orjat jotka raatoivat henkensä uhalla rakentaessaan Niilin patoja ja kanavia, uskoivat mielummin, että jumala-faarao tarvitsee heidän työtään ja se palkitaan tuonpuoleisessa elämässä, kuin että insinöörien suunnitelmat tuovat lopulta vaurautta ja toimeentuloa niin että itse ja perhe voivat paremmin pysyä hengissä ja elää paremmin. Tieteellä on turhaa argumentoida uskontoja vastaan. Myös suhtautuminen rokotukseen ja sen oletettuun haittavaikutukseen ovat samaa juurta: Uskotaan johonkin irrationaaliseen, sen sijaan että uskottaisiin selkeisiin tieteellisiin arvioihin. Riski verisuonitukokseen rokotuksen seurauksena on niin pieni, että sitä on vaikea hahmottaa. Jos verisuonitukos on tullakseen, saa sen huomattavasti todennäköisemmin jostain muusta syystä kuin koronarokotuksesta. Koska myös koronan aiheuttamaan tautiin itseensä liittyy huomattava verisuonitukoksen riski, voidaan argumentoida, että jos ei ota rokotusta on sen takia suurempi mahdollisuus saada veritulppa kuin ottamalla rokote ja suojautumalla itse taudit On hieman huonosti onnistuttu selittämään, että kyseinen verisuonitukos on ihan erilainen kuin ne verisuonitukokset, jotka tunnetaan vaikkapa laskimolaajentumisten tai e-pillereiden seurauksena. Kyseessä on hyvin harvinainen immunologinen prosessi, joka seuraa elimistön voimakkaasta puolustusreaktiosta rokotteeseen. Hieman samantapainen ilmiö tunnetaan mm. Dengue-kuumeesta. Reaktion voi saada dengue-infektion seurauksena, jos on aikaisemmin sairastanut toisentyyppisen dengue-viruksen aiheuttaman infektion.
Ilmiö sinänsä voi olla uusille spekulaatioille. Jos koronavirus - niin kuin nyt näyttää - jää ihmiskunnan vitsaukseksi, voisiko olla niin, että jos saa uuden infektion, verisuonitukosten riski on vielä suurempi kuin nyt on todettu nykyisten koronainfektioitten aikana, koska rokotuksen aiheuttama immuunivaste on joka tapauksessa heikompi kuin luonnollisen infektion. Entistä parempi syy ottaa rokote!
Tuhannen taalan paikka näyttää nyt olevan ennustaa miten tuleva kesä, loppuvuosi ja ensi vuosi tulevat sujumaan. Missään ei olla vielä saavutettu uskottavaa laumaimmuniteetin tasoa, jota teoreettisten laskelmien mukaan tarvittaisiin epidemian kukistamiseen. Rokotuksilla näyttää kuitenkin olleen hyvin selvä vaikutus tapausmääriin, ja on ilmeistä, että sen avulla tilanne saataisiin vuoden loppuun mennessä rauhoittumaan. Jäljelle jää ehkä hajatapauksia rokottamattomilla, mutta niillä ei luultavasti ole suurta merkitystä yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Ikävä kyllä sairastetusta infektiosta jää paljon jälkiseurauksia, jotka vaativat pitkääkin hoitoa ja huolenpitoa. Tämä taas vie resursseja terveydenhoidolta, jossa muutenkin on suurehko hoitovelka kiinni kirittäväksi.
Ensi vuonna tulee ratkaistavaksi se, minkälaisia tarpeita huoltovarmuuden tehostamisen kannalta on hoidettava ja järkevää hoitaa. Tähän saakka suuret pandemiat ovat olleet suhteellisen harvinaisia, mutta uskon, että poliittinen paine joidenkin asioiden muuttamiseen ja tehostamiseen on niin suuri, että jotain tehdään. Toinen alue, joka vaatii harkintaa on täytyykö elinympäristöömme tehdä muutoksia, jotka lieventäisivät mahdollisten uusien pandemioiden aiheuttamia haittoja. Pitääkö tehdä rakennusteknisiä korjausliikkeitä esimerkiksi ilmastointi- ja tuuletusvaatimuksiin? Onko etätyön laajentuminen hyvä vai huono asia? Miten sovitamme uudet vaatimuksen ilmastonmuutoksen hallintaan? Ja miten koronavirus tulee mukautumaan uuteen rooliinsa ihmiskunnan kiusankappaleena?
Ken elää, hän näkee.
