sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Talvisia mietteitä

Pidämme (huomio! käsinkirjoitettavaa) päiväkirjaa, jossa on jokaiselle vuoden päivälle varattu tila viitenä perättäisenä vuotena tehtäviä  merkintöjä varten. Tilaa on kullekin päivälle vain viitisen riviä, joten mihinkään pitkiin tai syvällisiin mietiskelyihin ei jää tilaa. Se tarjoaa kuitenkin mielenkiintoisen foorumin esimerkiksi Römpän ukon mietteille menneistä ja tulevista säistä.

Tänä vuonna talvi on ollut ainakin toistaiseksi viileämpi kuin viime vuonna. Sierran Nevadallekin on jo tullut niin paljon lunta, että valkoinen peite ulottui lähes puoliväliin, ehkäpä Pampileiraan saakka. Se on suosittu turistikohde jossa Alpujarran kulttuuria ja matkamuistoja on yllin kyllin tarjolla. Saas nähdä uskaltavatko turistit paikalle, jos kapeahko ja mutkainen tie on luminen ja jäinen!

Meressäkään en ole uskaltautunut uimaan vaikka joillekin vesi näyttää kyllä vielä käyvän uimaharrastuksen kehittämiseen. Tuulet ovat olleet heikkoja ja ilmeisesti aurinko pystyy vielä lämmittämään veden rannan tunutumassa melko mukavaksi, yleensä veden lämpötila lienee noin 14 astetta. Mutta laiskavauhtinen rantalentopallo ei ole riittänyt lämmittämään niin että pitäisi päästä uimaan.

Nerjan uimarantojen suosio tulee varmasti kasvamaan kohisten lähivuosina. Pitkään odotettu vedenpuhdistuslaitos kun valmistuu kovalla vauhdilla. Onhan se vesi tähänkin saakka ollut varsin puhdasta, mutta epäilyn häivä tietenkin poistuu puhdistamon myötä. Onkohan se ekologiselta kannalta hyödyllinen hanke? Mietin. Ekologiaa on ainakin otettu huomioon jo rakentamisvaiheessa: vaikka taustalla näkyvät syvät kaivurien luomat kuopat, betonirakenteet ovat osin raudoitusvaiheessa ja työmaalle kulkee jatkuva kuorma-autoliikenne, on jo tulevan laitoksen eteen kadun varteen istutettu neljä kymmenmetristä palmua! Toivottavasti eivät kolhiudu kuoliaaksi rakennustöiden melskeessä!

Joulukuun kuudentena pidimme itsenäisyysjuhlan Hotelli Al-Andaluksessa. Osanottajien todistusten mukaan juhla oli onnnistunut niin tunnelmaltaan kuin ohjelmaltaankin. Yhteislaulukin sujui, apuna oli taustalla soiva mieskuoron levy, joka oli tehty vanhainkotien laulutilaisuuksia tukemaan. Sopi oikein hyvin, laulut olivat juuri niitä tuttuja, joita mielellään meidän ikäluokkamme laulaa. Oli kesäpäivää Kangasalalla, maakuntalauluja, yksi Juha Vainionkin pakollinen. Ja tanssi, se sitten sujuikin! Juhlien jälkeen lentopalloilijat tulivat meille glögille. Yli 30 vierasta sekä mahtuivat että viihtyivät.

Marraskuun lopulla teimme yhteisen ryhmämatkan katsomaan “Granadaa ilman Alhambraa”. Mukavaa oli vaikka opas ei oikein osannutkaan ottaa huomioon ryhmämme fyysisiä edellytyksiä juosta pitkin vanhan Granadan katuja. Päästyämme lopulta todellisiin tähtikohteisiin, katedraaliin ja Isabellan ja Ferdinandin hautakappeliin, olivat joidenkin voimat jo aika lailla lopussa. Ja kun lopulta päästiin ravintolaan, jonne oli tilattu lounas, ei keskustelu virinnyt ennenkuin oli saatu lasi tai pari viiniä ja vähän alkutapaksia.

Katolisten monarkkien, Isabellan ja Ferdinandin yhdistettyä voimansa ja kohtalonsa avioliiton kautta, oli uuden kuningaskunnan voima kasvanut tuntuvasti. Granadan valtaamisesta “takaisin” oli tullut jonkinlainen pakkomielle Ferdinandille ja Isabellalle, ilmeisesti siksi, että se oli aikaisemmin symboloinut muslimien suurta valtaa ja korkeaa kulttuuria Iberian niemimaalla. Siksi sieltä hävitettiin antautumisen jälkeen kaikki muslimivallan muistomerkit (Alhambraa lukuunottamatta – onneksi!) ja tilalle rakennettiin upeita kirkkoja ja muita julkisia rakennuksia ja rakennelmia.

Granadan katedraalille oli laadittu suurisuuntainen suunnitelma. Siitä piti tulla kristikunnan suurin ja komein kirkko. Isabellan kuolema ja Granadan rikkauksien valuminen muualle kuitenkin hidasti rakennustöitä, niin että kirkko valmistui vasta lähes 200 vuotta myöhemmin. Se on kuitenkin niin arkkitehtuuriltaan kuin rikkauksiltaankin erittäin mielenkiintoinen. De Siloe -niminen rakennusmestari ja arkkitehti oli pääosin vastuussa siitä, että kirkosta tuli sellainen kuin tuli. Seinät ovat vaaleat, mittasuhteet valtavat, lasimaalaukset tuovat vaikuttavan valon ja upeat sivukappelit kilpailevat kullan kimalluksessa. De Siloe päätti siirtää kupolin aikaisempien suunnitelmien vastaisesti kirkon päätyyn pois laivojen risteyskohdista. Mutta koska siirto edellytti kantavien rakenteiden uudelleen suunnittelua, hän laski, että riittävä kantavuus saavutetaan vain, jos keskilaivan etummaisia pylväitä ja niiden välistä seinää kallistetaan hieman toisiaan kohden. Meidän horisontistamme katsoen aikamoinen suoritus. Ei ollut tietokonetta kallistuksen laskemiseksi eikä esijännitettyjä teräselementtejä, vaan homma tehtiin kiviä latomalla ja toisiinsa muuraamalla. Ja katedraali on kestänyt maanjäristykset. Pylväiden korkeus lattiasta kaaren alkuun on 52 metriä! Eikä kallistusta edes ilman erityistä tarkastelua edes huomaa.

Espanjan talous on selvästi kääntynyt nousuun ja erityisesti Andalusiassa tämä näkyy kaikkialla. Autoja on teillä enemmän, hotellit ovat lähes täyteen buukattuja ja rannoillakin on liikkunut yllättävän paljon turisteja ihan joulukuun alkuun saakka. Lehtitietojen mukaan maataloustuotteiden vienti on hiponut ennätyksiä ja erityisesti oliiviöljyn tuotannossa on mennyt hyvin. Samanaikaisesti on paikallisille erityistuotteille kuten hedelmille ja meren eläimille kehitelty uusia brändejä, joilla on ollut menestystä maailmalla. Tietenkin siedettävään työllisyyteen on vielä pitkä matka, mutta jotenkin ilmapiiri on täällä optimistinen ja sehän tunnetusti vauhdittaa taloutta. Aivan toisenlainen näkemys oli vieressäni Lontoosta palaamassa olevalla nuorehkolla espanjalaisella, joka oli palaamassa vuoden työhommista Englannista. Taustalla oli kaksi akateemista loppututkintoa ja ylemmän asteen opettajan pätevyys. Hän oli sitä mieltä, ettei hänen kaltaisilleen ole Espanjassa tulevaisuutta eikä oikein sijaakaan. Kaikki hänen kolleegansa ovat pyrkimässä asettumaan ulkomaille. Sellaisessa asetelmassa on poliitikoilla miettimistä! Täytyy tehdä paljon muutakin kuin vain siivota kaikkialle pesiytynyttä korruptiota pois, jos koulutettu väki alkaa tuntea, ettei heillä ole isänmaata!