(Sormi ei vieläkään pelaa ja on
teipattuna joten kirjoittaminen ei ole yhtä ”tuotteliasta” kuin
tavallisesti.)
Tänään, lokakuun lähestyessä
loppuaan oli pakko lopulta taipua ja käynnistää ilmastoinnin
jäähdytystoiminta. Ulkona on 30 astetta ja reipas itätuuli pitää
huolen siitä, että kuumaa ulkoilmaa virtaa sisään jos pitää
ikkunoita auki. Mutta valittaa ei kannata, eilen illallakin tuli
mieleen Suomen elokuiset lämpimät illat: tyyntä ja leppeää, vain
ukkonen puuttui.
Lämpimistä säistä huolimatta
merivesi on melko viileää, syynä varmaan meren virtaukset kun ei
yölläkään tuo lämpötila juuri ole laskenut 20 asteen
alapuolelle. Delfiinit ovat näyttäytyneet useana päivänä aivan
uimarannan tuntumassa. Saattaa olla että ne ovat hyvinkin usein
noilla alueilla, mutta tarvitaan riittävän tyyni meri, että ne
havaittaisiin. Siksi monille täälläkin usein olevalle näky on
kiinnostava, ja rannalta lähteekin heti kanootteja paikalle.
Vaikuttaa aivan siltä, kuin delfiinit leikkisivät kanoottien
kanssa ne hyppivät kanoottien ympärillä eivätkä osoita
minkäänlaisia pelon tai epäluulon merkkejä. Naapurin vihjeen
perusteella ”löysimme” uuden uimapaikan, joka sopii meille
erinomaisesti. Autolla pääsee ihan viereen, rannan hiekka on hienoa
ja ranta laskeutuu tasaisesti mereen. Vesi on kristallinkirkasta,
varmaan osaksi siksi, että paikka on taajamien ulkopuolella eikä
lähelle purkaudu puroja tai maanalaisia lähteitä. Kunhan ilma
hieman viilenee, lähdemme uimaan!
Espanjan poliittinen tilanne on aika
mielenkiintoinen. Katalonian itsenäisyyshankkeet ovat ilmeisesti
vesittymässä rauhanomaisesti. Andalusian kuvernööri on
ilmoittanut, että Andalusiassa arvostetaan enemmän yhtenäistä
Espanjaa kuin hajanaista ja riitaisaa liittovaltiota. Taloudessa on
piristymisen merkkejä ja talouskasvu yleensä johtaa poliittisen
tilanteen rauhoittumiseen. (talouden kummallisuuksia: viime vuosi oli
eräs Espanjan kaikkein huonoimmista, mutta vuoden aikana
miljonäärien määrä lähes kaksinkertaistui!). Myös kaupungilla
tuntuu elämä vilkastuneen aikaisempiin vuosiin verrattuna.
Keskustaan, ainoan liikennevalon vaiheille on useina päivinä
ilmaantunut liikenneruuhkaa, joka hidastaa kaupungin läpiajoa jopa
puolella tunnilla. Myös rannat ovat täynnä väkeä ja
ravintoloissakin tuntuu menevän ainakin kohtalaisesti.
Edellisen osan kirjoittamisesta on
kulunut viikko ja eilen pääsin jo pelaamaan lentopalloa. Sormi oli
vahvasti teipattu, ja se kesti pelin ihan hyvin. Ilma oli varsin
lämmin, edelllisenä päivänä oli Malagassa mitattu
ennätyksellinen +36 astetta, täällä ei ollut ihan niin kuumaa,
mutta pelin jälkeen kun pääsi kellumaan mereen, pilkahti mieleen
ajatus: ”tätä varmaan on odotettu koko Suomen kesä!”.
Illalla olimme porukalla syömässä
uuden ravintoloitsijan pyörittämässä paikassa. Tarkoitus oli
elvyttää pianobaarin perinteitä, mutta laulaminen ei oikein
tahtonut käynnistynä vaikka paikalla olikin kaksi soittoniekkaa ja
isännälläkin kirkas ja kouliintunut lauluääni. Niinpä väki
häipyi syömisen jälkeen kuka mihinkin. Vain meidän
pöytäseurueemme jäi. Ja kyllä kannatti! Kadulta tuli ravintolaan
pariskunta ja mies kysyi isännältä voisiko hän soitella pianolla.
No vastaus oli tietenkin myönteinen ja pianotuolilta paljastui
todellinen taitoniekka joka soitteli meidän iloksemme tunnettuja
lauluja musikaaleista ja muista aarrearkuista. Eikä siinä kylliksi.
Hän sai houkultetua myös vaimonsa laulamaan, ja osoittautui, että
hänellä oli upea lauluääni ja loistava taito. Tässä vaiheessa
jo me muutkin puutuimme asiaan, me innostaen, isäntä laulaen ja
lopulta talon emäntäkin lauloi vielä hyvän yön toivotuksen.
Vielä aamulla mieli oli hyvillään tästä illasta!
