Täkäläinen kukkien ja kasvien valikoima ei ole niin runsasta kuin olisi odottanut. Esimerkiksi Ranskan Rivieralla oli selvästi enemmän kasveja myös talvisaikaan kukassa kuin täällä- On kuitenkin selviä merkkejä siitä, että luonto alkaa heräillä kesähorteestaan: rosmariinin siniset kukat alkavat olla varsin tiheässä, cytisus-pensaan keltaiset kukat alkavat vähitellen vallata rinteitä ja myös liljat ovat kasvattaneet viime viikkoina komeat lehdet, ehkä vähitellen myös kukat tulevat näkyviin.
Edellä kerrotun vastapainona ovat puutarhamme appelsiinipuut. Kesällä näytti siltä, että kahdessa puussamme on joitakin pikkusormen pään kokoisia mustia alkuja, mutta mitään ihmeellistä ei olisi odotettavissa keväällä tehtyjen melko radikaalien leikkausten jälkeen. Mutta kuinkas onkaan käynyt. Appelsiinipuut ovat turpeana keltaisista hedelmistä, joiden maku on .. nam-nam. Varsinainen appelsiinisesonki lienee vielä edessä päin, joten odotettavissa on riittävästi vitamiineja kaikille halukkaille. Onneksi on hyvä puristin, tuoreista appelsiineista saa todella hyvää mehua.
Myös muuten luontopuolella on joitakin merkittäviä havaintoja. Yhtenä aamuna kaarteli Maron yllä iso lintu, joka lopulta tuli niin lähelle että saimme sen "tyypitettyä". Kyseessä oli mustahaikara, ei mikään tavaton harvinaisuus mutta komea näky. Pikkulintupuolella uusi havainto oli mustapäätasku, pieni ja täällä melko yleinen punertavarintainen tasku. (Viime talvena seurasimme mustataskun liikkeitä, se oli selvästi isompi ja hyvin paikkauskollinen, nämä taas ovat pieniä ja varsin liikkuvia). Myös kauriita näimme taas, tällä kertaa ihan lähellä syömässä uudiskasvua.
Alhaalla rotkossa oli kuollut kettu, muutamien päivien kuluttua siitä oli jäljellä vain epämäääräinen karvakasa.
Kävimme tänään suomenkielisessä jumalanpalveluksessa Nerjan kirkossa. Se on oivallinen tilaisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen niiden suomalaisten kanssa, joita ei maanantaisin ja torstaisin tapaa lentopalloareenalla. Useimmat tuntuvat olevan hyvin tyytyväisiä täällä oloonsa. Joukossa on paljon todellisia pitkän matkan "juoksijoita", jotka ovat olleet täällä jo kymmenen vuotta tai enemmän.