Pitkän lämpimän sääjakson jälkeen
tuli äkillinen muutos. Kylmä luoteinen puhuri pyyhki vuorilta pölyt
ja toi hyytävän kylmää ilmaa myös tänne meren rantaan.
Tyypillinen tammikuun ilmiö marraskuun alussa. Vaikka ajankohta oli
epätavallinen, sen vaikutukset osattiin hyvin ennakoida. Juuri noin
käy tällaisissa tilanteissa: vaikka aurinko lämmittää
maanpintaa, ja mittarit näyttävät lähes pariakymmentä
lämpöastetta, tuntuu sää selvästi kylmemmältä, koska vuorilta
puhaltavan tuulen lämpötila on varmaankin pajon matalampi.
Atlantin tuolla puolen kävi myös
melkoinen puhuri, polittinen puhuri. Sekin toi kylmiä väreitä ja
lisäksi sen kaikkien vaikutusten ennakointi on paljon vaikeampaa
kuin täkäläisen säänmuutoksen. Toivottavasti maailma kuitenkin
onnistuu säilyttämään mielenterveytensä, eikä hulluus pääse
vallalle.
Samaan aikaan kun ääniä laskettiin
USA:ssa vietettiin meillä Nerjassa merkittävää juhlaa. Oli
pianoilta, yksi yli 20 vuotta jatkuneen perinteen ketjussa ja eräällä
tavalla ehkä viimeinen. Tapahtuman sielu, Pentti Savolainen on
lähtemässä Nerjasta. Hänen loistava kykynsä luoda sytyttävä
säestys miltei mihin tahansa lauluun tai vaikkapa Eino Leinon runon
siivikkeeksi toi paitsi poskille innostuksen punan, myös monen
silmäkulmaan kyyneleen. Hän on aikanaan ollut merkittävä tekijä
nykyaikaisten Savonlinnan Oopperajuhlien luomisessa. Ikävä kyllä,
Nerjan suomalaiset eivät ehkä pysty ottamaan yhtä hyvin koppia,
väki kun alkaa olla jo hieman harmaantuvaa.
Saattaa vaikuttaa arkipäiväiseltä,
jos todetaan, että tilaisuus oli lämminhenkinen. Eikä se ollut
vain sitä, se oli vakuuttava todiste siitä yhteishengestä ja
toveruudesta, joka Nerjassa valliltsee. Ystävät ovat ystäviä,
heitä arvostetaan, heitä autetaan ja heistä pidetään. Epäilen,
että vastaavaan kyetään vain hyvin harvoissa paikoissa ja hyvin
harvoin. Toivoisi, että sama voisi jatkua myös muuttuvassa
maailmassa, mutta edessä taitavat olla uudenlaiset haasteet. Käsitys
siitä, että olisi kultturia omasta takaa taitaa olla kohta mennyttä
maailmaa. Uudet kommunikaatiotavat luovat uudenlaisia tarpeita ja
uudenlaisia toiminnan muotoja. Jos Wagnerin syklinen aikakäsitys
olisi oikea, ehkä joskus tulevaisuudessa palataan taas aitoon
kulttuurin arvostukseen. Kulttuurin, jonka luovat poikkeuksellisen
lahjakkaat henkilöt, pitkät ja hiotuneet koulutusperinteet ja
yleisön arvostus.
