lauantai 17. lokakuuta 2015

Syksyn ensimmäinen


Tulipahan luvattua, että kun palaamme tänne Välimeren maisemiin, alkaa taas blogien tuottaminen. Joten eihän siinä muu auta kuin asiaan:

Olimme päättäneet jo keväällä, että tulisimme kesällä kokeilemaan millaista on oleskella Andalusian kuumassa keskikesän aikana ja miltä talo ja puutarha näyttävät keskellä kesän kuumuutta ja kuivuutta. Puutarha oli yllätys: pensaat kukkivat upeasti eri värisinä ja sellaisestkin kukat, joiden kukkia ei talven aikana pääse ihailemaan loistivat nyt eri väreissä kuumuudesta väräjävässä ilmassa. Muiden asioiden suhteen ennakko-odotukset kyllä täyttyivät: Rannat olivat pakaten täynnä ihmisiä, ellei mennyt rannalle ennen klo 10 aamulla, ei voinut valittaa jos tuolit ja pyyhkeet jäivät rantaviivasta laskien viidenteen tai kuudenteen riviin. Mutta kyllähän mereen mahtui! Aikainen startti oli muutenkin tarpeellinen. Jo hyvissä ajoin ennen puolta päivää alkoi kuumuus olla niin ankaraa, että pohjoisen ihminen kyllä hakeutui varjojen viileään, tai vielä mieluummin jäähdytettyyn tilaan. Iltapäivän kuluessa kuumuus vain lisääntyi ja auringon laskiessa lämpötila vaihteli 35 – 40 asteen välillä. Aivan tavallista tällainen kuumuus ei kuitenkaan liene, tilastojen mukaan kyseessä oli kuumin heinäkuu siitä lähtien kun lämpötiloja alettiin virallisesti kirjata lähes kaksisataa vuotta sitten. Myös paikalliset, kuten parturi valittivat, etteivät ole tällaista aikaisemmin kokeneet. No tulipahan kokeiltua. Vähän niinkuin eräs Amerikassa tapaamamme uupunut reppuselkämies, noustessaan kuumasta Grand Canyonista: ”tämä tehdään kerran, sitten tehdään jotain muuta”.

Lokakuun alussa lämpötila on jo paljon miellyttävämpi, iltapäivällä 23-26 astetta ja viilentävä tuuli käy meren puolelta. Talo oli saapuessamme hyvässä kunnossa, Ines oli pessyt ikkunat ja lattiat ja Ernesto, uusi puutarhuri oli huolehtinut siitä, että puutarha oli oivallisessa kunnossa. Yön kuningatarkin intoutui kukkimaan ensimmäisenä yönämme, kukan halkaisija oli tuollaiset 15 cm. Rannoilla on vielä kohtalaisesti väkeä, moni lapsiperhe kuului puhelevat suomeksi. Myös lentopallo on käynnistynyt ja vähitellen elämä hakeutuu taas tavanomaisiin uomiinsa.

Jos on poliittinen ja taloudellinen tilanne Suomessa mielenkiintoinen, on se sitä myös täällä Espanjassa. Pakolaisongelma ei toistaiseksi ole ollut mitenkään polttava, kun Kreikkaan ja Italiaan on hakeutunut satoja tuhansia, tänne on toistaiseksi tullut vain parisen tuhatta. Tämä siitä huolimatta, että vuosi sitten arvioitiin, että Välimeren eteläpuolella on satoja tuhansia Saharan eteläpuolelta lähteneitä henkilöitä odottelemassa tilaisuutta siirtyä Eurooppaan. Ehkä suurin joukko siirtyy Libyasta Lampedusan kautta Italiaan? Katalonian itsenäisyyshanketta ajava Arturo Mas ilmoitti eilen, että mikäli prosessista tehdään lainvastainen he jatkavat silti ja yrittävät muuttaa Espanjan perustuslakia soveltuvin osin. Saas nähdä kuinka käy.

Taloudellisen nousun merkit ovat myös näkyvissä: Alueellamme olleet kolme jo pitkään myynnissä ollutta taloa ovat kaikki saaneet uuden omistajan ja tuossa lähellä on valmistumassa todella hulppean tuntuinen erillistalo. Saa sitten nähdä kestääkö trendi. Ja mitä voidaan tehdä niille miljoonille nuorille, joilla on koulutusta, muttei mahdollisuutta tehdä mielekästä työtä. Se tuskin vie asiaa parempaan suuntaan, että heille yritetään järjestää jotain keinotekoista, ja useimmiten täysin turhaa askaretta. Voi olla, että sitomalla heitä työelämään, sosiaalinen ja psykologinen tilanne paranevat jonkinverran, mutta itse luulen, että se ei riitä. Hyvään elämään kuuluu se, että varsinkin nuorena on olemassa näkymä oman elämän tulevasta kulusta ja halua ponnistella tuon suunnitelman toteutumiseksi. Mutta kuka keksii keinon jos mielekästä työtä ei enää riitä kaikille? Mille se elämä sitten rakennetaan? OECD:n viimeisimpien tilastojen mukaan yli 20 % espanjalaisista nuorista ja nuorista aikuisista (14-29 vuotiaat) ovat ”ninis”. Toinen ”ni” tulee siitä, ettei olla työssä ja toinen ”ni” siitä ettei olla koulussa tai opiskelemassa. Eikä ongelma ole vain espanjalainen. Suomi kulkee samoja latuja puoli kierrosta perässä.